Frisbeegolf

Frisbeegolfin rantautuminen Suomeen. 

Ensimmäiset frisbeet tulivat Suomeen 1960-luvun lopulla matkailijoiden sekä kansainvälisten vaihto-oppilaiden mukana. Ensimmäiset SM-Kisat järjestettiin Helsingissä Talin radalla vuonna 1978, vaikka laji oli tuntematon ja harrastaja määrät olivat pieniä. Frisbeiden maahantunti aloitettiin 1978 Seppo Niemisen toimesta ja samana vuonna perustettiin alan lajiliitto, Suomen Frisbee-liitto. Suomen Liitokiekkoliitto-nimeen  liitto vaihtoin nimensä vuonna 1984. Suomen suurin Frisbeegolfbuumi alkoi 2000 luvun alussa ja lajin suosio kasvu onkin jatkunut siittä asti tähän päivään saakka. Samaan aikaan uusia ratoja on rakennettu ja frisbeet ovat saapuneet tavallisten kuluttajien saataville aina urheilukaupoista tavarataloihin. 2010-luvulla Suomessa alettiin ensimmäistä kertaa valmistaa frisbeitä niiden suuren kysynnän vuoksi. Myös alan liitto on huomioinut lajin kehityksen sekä suosion ja vuonna 2013 liitto vaihtoi nimensä nykyiseksi Suomen frisbeegolfliitoksi.


Laji tarjoaa mahdollisuuksia niin harrastamiseen kuin kilpailemiseenkin

Frisbeegolf on lyhyestä historiastaan huolimatta saavuttanut suuren kansainvälisen suosion. Suomessa frisbeegolfin nopein suosion kasvu ajoittuu 2010-luvulle, jolloin laji rantautui suurten ihmismassojen suosioon. Suosion taustalla löytyy lajin helppous. Alkuun pääsee muutamalla erilaisella kiekolla ja suurin osa radoista on ilmaisia pelata. Lisäksi ratoja löytyy nykyisin runsaasti ympäri Suomea aina aloittelijoille sopivista harrasteradoista kilpapelaajien kisaratoihin. Näin kynnys aloittaa frisbeegolf on tehty mahdollisimman pieneksi.

Laji onkin nykyisin suosittu tapa viettää vapaa-aikaa niin perheen kuin ystävienkin kesken ja frisbeegolfin pariin päätyy jatkuvasti uusia harrastajia. Harrastamisen lisäksi frisbeegolfia pelataan nykyisin yhä useammin kilpailumielessä. Suomessa eri sarjoja löytyy aina juniorista aikuisiin. Lisäksi lajissa on omat tasot amatööri- sekä ammattilaispelaajille. Frisbeegolfin avoimiin sarjoihin saavat osallistua niin naiset kuin miehetkin, mutta lisäksi järjestetään pelkästään naisille suunnattuja sarjoja.


Frisbeegolfratojen määrän huima kasvu

Suomen ensimmäinen kiinteä frisbeegolfrata suunniteltiin Helsingin Meilahteen vuonna 1982 järjestettäviä kisoja varten Klaus Arpian sekä Klaus Korpelan toimesta. Aluksi rata rakennettiin vain kyseisiä kilpailuja varten, eli siitä ei tehty kiinteärakenteista. Kiinteän radan rakennustyöt aloitettiin vasta vuotta myöhemmin, kun kaupunki myönsi luvan kiinteän radan rakentamiseen Talin alueelle. Rataan rakennettiin tuolloin 9 väylää. Vasta 1990-luvun kuluessa lisää ratoja alettiin rakentamaan muualle Suomeen, ensiksi Kauhajoelle (1993) sekä Tampereelle (1994). Ratoja rakennettiin yhä enemmän 1990-luvun lopulle tultaessa.

Varsinainen uusien ratojen rakentamisen buumi syntyi samaan aikaan frisbeegolfin suosion huiman kasvun kanssa 2010-luvun kuluessa, jolloin ratoja alettiin rakentamaan jo kymmeniä vuodessa. Nykyisin Suomessa on jo yli 600 frisbeegolfin pelaamiseen rakennettua kiinteää rataa, jotka sijaitsevat ympäri Suomea. Suurimmalla osalla radoista pelaaminen on frisbeegolfareille täysin ilmaista.